Mikä on hyvä tilasto?

Mikä on hyvä tilasto?

Yksi ongelma ehkäisevässä päihdetyössä on tulosten mittaaminen. Tämä ongelma on yhteinen kaikille niille jotka toteuttavat erilaista ehkäisevää työtä, miten osoittaa tuloksellisuutta? Kysymys on myös päättäjille tärkeä, mihin panostetaan yhteiskunnan resursseja? Tämä on yksi syy miksi indikaattorit ovat mielenkiinnon kohteena. Jos parilla tilastolla saataisiin ainakin yleinen kuva tilanteesta se voisi antaa arvokasta tukea päätöksenteolle. Ongelma ei sinänsä ole tieto, tietoa on valtavasti, ja sitä tuotetaan myös entistä enemmän. Tiedon analysointi ja sen tislaaminen poliittista päätöksentekoprosessia varten on yksi haaste. Erilaiset indikaattorikokoelmat voivat olla apu tässä. Esimerkki uudesta indikaattorikokoelmasta on www.findikaattori.fi jossa indikaattoreita voi tarkastella jako teeman mukaan tai pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen hallitusohjelman otsikkojen mukaan.

Findikaattorissa on kaksi alkoholiin suoraan liittyvää indikaattoria, toinen on alkoholin kokonaiskulutus ja toinen alkoholisyihin kuolleet. Nuorten päihteidenkäytöstä tai asenteista näistä kahdesta ei paljon tietoa saa. Onneksi sivustolle on kerätty luotettavia linkkejä toisiin tilastoihin.

Lapsi- ja nuorisopolitiikan osalta voisi  kuitenkin olla hyödyksi jos meillä olisi samanlainen indikaattorikokoelma. Politiikkaohjelmassa on menossa selvitystyö tällaisen kokoelman perustamisesta. Oletan tässä, että tilastot kuluisivat hyvin päättäjien ja heidän avustajien käytössä, mikä on oma ongelma tiedolla johtamisen toteuttamisessa. Voi hyvinkin olla, että olemme siinä vaiheessa missä meidän tulisikin palkata enemmän tiedon lukijoita kun tiedon tuottajia.

Mitä teemme sitten kaikella tällä tiedolla?  Nuorten kohdalla on valitettavasti todettava että nuoret "luokkana" tai "ilmiönä" yleensä nähdään hyvin synkkänä ja ongelmakeskeisesti. Meillä on selvät tilastot siitä että kehitys on ollut hyvä viimeiset kymmenen vuotta, onko tämä se mielikuva mikä ennaltaehkäisevän päihdetyön tuloksista mediasta välittyy? Päihdetilastollisen vuosikirjan 2009 mukaan nuorten alkoholin käyttö on vähentynyt ja raittiiden nuorten osuus kasvanut 2000-luvulla. Vuoden 2007 nuorten terveystapatutkimuksen mukaan 14-vuotiaista nuorista raittiita oli 60 prosenttia ja 16-vuotiaista noin 25 prosenttia. Eroja ei juuri ole sukupuolten välillä. ESPAD -koululaistutkimuksen mukaan vuonna 2007 suomalaisista 15−16-vuotiaista koululaisista 77 prosenttia oli käyttänyt alkoholia viimeisten 12 kuukauden aikana. Muihin eurooppalaisiin koululaisiin verrattuna suomalaiskoululaiset käyttävät keskimääräistä jonkin verran harvemmin alkoholia.

Jos miellä on ollut suotuisa kehitys, siis sellainen kehitys joka vastaa aikuisten tahtoa ja päätöksiä niin mitkä ovat loppujen lopuksi olleet ne päätökset ja toimenpiteet joilla tämä hyvä kehitys on saatu aikaan? Indikaattorikokoelman yksittäisten indikaattorien valinnan suhteen olisi tietysti syytä ottaa mukaan erityisesti sellaisia tietoja jotka kuvaisivat tätä prosessia hyvin.  

Georg Henrik Wrede

Ohjelmajohtaja - Programdirektör

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma - Politikprogrammet för barns, ungas och familjers välfärd