Nuoret, oppimisvaikeudet ja päihteet

Suomessa on yhtä monta erilaista oppijaa kuin on asukastakin. Oppimisen pulmia arvellaan olevan jopa neljäsosalla väestöstä.

Olen työssäni oppimisvaikeuksisten nuorten kuntoutusohjaajana huomannut, että varsinkin elämänhallintaan ja/ tai -tilanteeseen liittyvät vaikeudet ovat oppimisvaikeuksisilla yleisiä. Kun nuori tipahtaa todettujen tai pahimmassa tapauksessa selvittämättömien oppimisvaikeuksien vuoksi opintojen pyörästä, hänen itsearvostuksensa laskee ja hän alkaa etsiä mielihyväkokemuksia muualta. Tällöin nuorella on suuri riski ajautua käyttämään päihteitä, sillä ne antavat helposti hetkellisen tunteen itsearvostuksesta ja voimaantumisesta. Oppimisvaikeuksilla voidaankin katsoa olevan suora yhteys päihteiden käyttöön.

Oppimisvaikeus tarkoittaa lukivaikeutta laajempaa käsitettä ja siihen luetaan luki- ja kirjoittamisvaikeuksien lisäksi myös muut kielelliset erityisvaikeudet, matematiikan ja avaruudellisen hahmottamisen vaikeudet. Myös tarkkaavaisuuden ja toiminnan ohjauksen vaikeudet luetaan oppimisvaikeuksiin. Oppimisvaikeuksia voi esiintyä myös fyysisen vamman tai kehitysvamman aiheuttamana. 

Oppimisvaikeudet johtuvat geneettisistä tekijöistä, raskausaikaan, synnytykseen tai sen jälkeisiin hetkiin liittyvistä tekijöistä, varhaislapsuuden sairauksista, vammoista ja myös puhtaasti sattumasta.

Lukivaikeuksisen tunnistaa siitä, että lukeminen on hidasta ja tekstin tuottaminen työlästä. Kirjoitusvirheet ovat yleisiä, kirjaimet ja numerot sekoittuvat ja vaihtavat paikkaa. Ääneenlukeminen on vastenmielistä ja rivit hyppivät paperilla, ulkoaopettelu tuottaa vaikeuksia. Oppimisvaikeuksisella menevät oikea ja vasen helposti sekaisin, kuten myös itä ja länsi. Riimien hahmottaminen on hankalaa ja karttaa on kurja käyttää. Keskittyminen ja tarkkaavaisuus häiriintyvät helposti ja aikatauluissa on vaikea pysytellä. 

Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoista oppimisvaikeuksia on noin 30 prosentilla. Suuri osa oppimisvaikeuksisista ei opiskele missään. Juuri heitä varten on järjestetty KELAn avokuntoutus Kohti itsenäistä elämää. Näitä Helsingin seudun erilaiset oppijat ry:n nuorten kursseja järjestetään kaksi kertaa vuodessa ja niille valitaan kymmenen nuorta. Kurssilaiset ovat nuoria, joilla on todettu oppimisen vaikeuksia tai opiskelu on muuten ollut hankalaa. Kohderyhmässä myös mielenterveysongelmat näyttelevät merkittävää osaa. 

Kurssi on pääosin ryhmämuotoista kuntoutusta, jossa vertaistuen merkitys korostuu. Ehkäisevän päihdetyön näkökulma elää jokaisessa kurssipäivässä vahvasti mukana. Omien vahvuuksien löytämistä tukevat harjoitteet, omien arvojen ja myös päihteidenkäytön pohtiminen kurssilla toimivat nuoren ajattelutavan muuttamisen alkuunpanevina voimina. Ratkaisukeskeinen lähestymistapa auttaa nuorta hyväksymään menneisyyden haasteet ja keskittymään tulevaisuuteensa, ehkä jopa kääntämään vaikeudet voimavaroiksi. Reflektointi mahdollistaa nuoren löytämään itsestään uusia asioita vertaistensa kokemusten kautta. Oppimiskokemusten läpikäynti, oman oppimisen parhaan tavan pohtiminen ja kurssilla tehtävä lukitesti sekä muilta kurssilaisista saatava vertaistuki auttaa oppimisvaikeuksien hyväksymisessä ja tukee itsetuntemusta ja sitä kautta terveen itsetunnon saavuttamista. 

Kurssin alussa nuori asettaa kurssille tavoitteet, jotka ovat erittäin yksilöllisiä. Tyypillisiä tavoitteita ovat esimerkiksi normaalin vuorokausirytmin hallinta, oman oppimistyylin tunnistaminen, sosiaalisten taitojen kehittäminen, sopivan ammattialan löytäminen sekä arkielämäntaitojen harjoittelu. Jokaisella kurssilla yhden tai useamman nuoren tavoitteeksi muodostuu myös päihteidenkäytön vähentäminen tai lopettaminen. Vaikka jokainen kurssi muodostuu erilaiseksi nuorten tavoitteiden mukaan, itsetuntoa ja itsetuntemusta vahvistavat teemat toistuvat jokaisen kurssin aikana.

Nuori tarvitsee ympärilleen terveen sosiaalisen verkoston. Hän tarvitsee positiivisia oppimisen kokemuksia ja terveitä virikkeitä, jotta yhteiskuntaan integroituminen olisi edes mahdollista. Riittävä ympäristön tuki, mutta myös nuoren hyväksyminen mahdollisine päihdeongelmineen ja elämäntilanteineen auttaa nuorta jaksamaan, voimaantumaan ja kuntoutumaan elämään omaa elämäänsä omalla tavallaan. Parhaimmassa tapauksessa kurssi ehkäisee mahdollista päihteidenkäyttöä tulevaisuudessa, koska tällöin nuori ei hae hyväksymisen kokemuksia niistä. 

Vaikka oppimisvaikeudet ja niistä juontuvat ongelmat ovat erittäin yleisiä, ne ovat silti suurimmalle osalle oppimisvaikeuksisista häpeän aihe. He ovat olleet vailla kokemuksia erilaisuudesta voimavarana ja ilman positiivista ja kannustavaa oppimisympäristöä. Usein kuitenkin jää huomaamatta että esimerkiksi menestyneitä lukivaikeuksisia löytyy kaikista ammattiluokista ja koulutusaloilta. Kuuluisimpina lukihäiriöisinä mainittakoon Alvar Aalto, Cher, Charles Chaplin, Hjallis Harkimo ja Albert Einstein.

Loppujen lopuksi jokainen meistä on erilainen oppija, jokainen oppii omalla tavallaan. Kun nuori – tai aikuinen – löytää oman parhaan tavan oppia, hänen motivaationsa oppimista kohtaan kasvaa ja muodostuu positiivinen oravanpyörä: itsetuntemuksen kautta itsetuntokin kasvaa ja hän pääsee kehittämään itseään. Hän saa positiivisia oppimisen kokemuksia ja vastaan tulevat haasteet ovat paremmin kestettävissä, täten myös päihteidenkäytön riski pienenee.

Leena Luuri

Nuorten kurssin kuntoutusohjaaja

Helsingin seudun erilaiset oppijat ry