Isän ja lapsen hyvinvointia voidaan edistää yhdessä

Isän merkitys lapselle sekä nuorelle ja hänen kehittymiselleen on yhtä arvokasta ja tärkeää kuin äidin. Suomalainen isyys on muutoksessa. Arvomme muuttuvat ja elämäntapamme myös sen myötä. Suomalaisen miehen ajasta näyttää vielä toistaiseksi nappaavan työelämä suuremman osan. Lapsen aika - aika isänsä kanssa näyttää viimeaikaisten tutkimusten (mm. Nina Halme 2009) jäävän varsin vaatimattomaksi. Lapsen iästä riippuen muutamista kymmenistä minuuteista minuutteihin. Myös murrosikäinen lapsi tarvitsee vanhempiaan ja isää. Mielenkiintoista on, että mitä koulutetumpi isä on sitä vähemmän aikaa hän viettää lastensa kanssa.

Aikuisten ongelmat heijastuvat myös lapsiin ja nuoriin. He kärsivät vanhempiensa liiallisesta työnteosta, päihde- tai mielenterveysongelmista sekä riittämättömästä huolenpidosta.  Usein kärsimys on näkymätöntä ja piilossa olevaa. Myös aivan tavallisten keskiluokkaisten isien ”normaalin” alkoholinkäytön humalatilat ovat lapselle (mm. Maritta Itäpuisto 2005) ikäviä kokemuksia ja aiheuttavat turvattomuutta. Asia jota isät eivät ole tulleet edes ajatelleeksi, vaikka siitä on puhuttu julkisuudessa.

Isyyden tukemisesta puhutaan ja sitä pidetään tärkeänä. Toimet kohdistuvat usein pikkulapsiperheisiin ja ovat luonteeltaan taloudellisia. Palveluiden kehittämisessä, erityisesti ongelmia ehkäisevässä toiminnassa, on työtä. Palvelut eivät näytä tavoittavan miehiä. Tai tavoittavat usein vasta silloin, kun ongelmat ovat jo kasautuneet ja elämä on muutenkin kaoottista. Suhteet lapsiin ovat jo tuhoutuneet ennen avun saantia.

Suomalaisen työelämän haasteita ovat mielenterveys- ja päihdeongelmien ehkäisy, työssä jaksamisen varmistaminen sekä työntekijöiden saatavuuden turvaaminen. Suomalaisen isän haasteita työelämässä on myös työn ja perheen yhteensovittaminen. Lounas-, liikunta- ja kulttuurisetelit ovat hyviä esimerkkejä toimista, joilla ihmisten tottumuksia voidaan ohjata.  Suomalaisen työelämän tulisi kehittää Tyhy-toimintaa perhekeskeisempään suuntaan. Nykyistä liikuntaseteliä voitaisiin kehittää, niin että se olisi mahdollista käyttää yhdessä omien lasten kanssa. Isän ja lapsen yhteisellä liikkumisella saavutetaan useita tavoitteita samanaikaisesti ja sen kustannusvaikutukset ovat hyötyihin nähden todella pienet. Tukea tulisi siis hiukan kohdentaa toisin.

Hallituksen kaikki kolme politiikkaohjelmaa sisältävät tavoitteita, jotka ovat linjassa NMKY-järjestöjen perheen hyvinvointia lisäävien kehittämistavoitteiden kanssa. Isoimmat NMKY-järjestöt Suomessa ovat panostaneet viime vuosien aikana testatun sekä hyväksi koetun ruohonjuuritason toiminnan hyödyntämiseen laajemmin suomalaisessa yhteiskunnassa.

Järjestöt ovat kehittäneet isien ja lasten yhteistä viikonlopputoimintaa, joka on sovellettavissa kansalaistoiminnan, järjestötoiminnan, seurakuntien toiminnan lisäksi myös osaksi ehkäisevää sosiaalityötä (lastensuojelu, päihde- ja mielenterveys) sekä erityisesti osaksi Perhekeskeistä Tyhy-toimintaa. Toiminta on tietoperustaltaan vahva (mm. Huttunen, Itäpuisto, ja Halme) ja sillä on isien sekä lasten luottamus. Järjestöt ovat koonneet kehittämishankkeella myös laajan (yli 30 erilaista yhteisöä) verkoston, jossa toimintaa on testattu ja kehitetty. Toiminnan sisältö ja toteutustapa nousee lasten tarpeista käsin.

Isän ja lapsen yhteisen asian tulisi saada enemmän näkyvyyttä. Toimintamalleja on jo olemassa ja niille pitäisi saada laajempaa näyttöä osana palveluita tukevaa toimintaa, mutta ennen kaikkea osana suomalaisen työelämän kehittämistä. Työelämän tukea tarvitaan ja se näyttäisi olevan jopa itse liiketoiminnan näkökulmastakin myös kannattavaa. Lapset isän arjessa näyttävät (mm. Jouko Huttunen) vahvistavan sekä isän jaksamista että tukevan lapsen kasvua.

Ehkäisevä työ ei saisi jäädä vain asiasta kiinnostuneiden ja sitä varten perustettujen yhteisöjen ja toimijoiden asiaksi. Tarvitaan laajempaa yhteistyötä sekä oivallusta siitä että ehkäisevä työ on investointia tulevaisuuteen. Ilman lapsistaan huolehtivaa isää meillä ei ole ihmisyhteisönä kestävän kehityksen tulevaisuutta. Toivoisin että seuraavassa hallitusohjelmassa otettaisiin asiaan kantaa.

Lisätietoa isien ja lasten yhteisestä toiminnasta ja sen hyödyntämisestä osana sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä perhekeskeisemmän Tyhy-toiminnan kehittämisessä löytyy osoitteesta www.isa-lapsi.fi

Ari Inkinen

kehitysjohtaja

Helsingin NMKY

Kirjoittaja vastaa mm. Helsingin, Tampereen ja Turun NMKY-järjestöjen yhteisestä kehittämishankkeesta.