Yhteistyö ja johtajuus

Yhteistyö ja sen eri toteutustavat kuntatoimijoiden ja muiden lasten ja nuorten palveluita tuottavien toimijoiden välillä ovat lisääntyneet viime vuosina. Yhteistyön konkretisoitumisen myötä on tullut ajankohtaiseksi määritellä yhteistyön johtajuutta tarkemmin. 

Toteutin vuoden 2010 aikana Klaari Helsingin toimintaa linjaaville ja toteuttaville toimijoille kyselyn, jonka tavoitteena oli kerätä eri toimijoiden näkemyksiä yhteistyön johtamisesta. 

Klaari Helsingin toiminta perustuu poikkihallinnolliseen ja monitoimijalliseen verkostojen asiantuntijuutta hyväksikäyttävään alueelliseen yhteistyöhön. Klaari- toiminnan tavoitteena on vähentää nuorten päihteiden käyttöä ja siihen liittyviä haittoja verkostoitumalla erilaisten yhteistyökumppaneiden kanssa. 

Vastauksien perusteella voi helposti todeta sen, että yhteistyötä tekevät eri toimijat kaipaavat yhteistyön johtamiseen selkeitä rakenteita varsinkin silloin kun toiminnalle on asetettu tavoitteet. Toimivan johtamisrakenteen lisäksi jokaisen toimijan on tiedostettava oma roolinsa ja tehtävänsä yhteistyön näyttämöllä. Se miten hyvin kukin toimija omasta tehtävästään suoriutuu, riippuu usein siitä millainen kyky ja mandaatti hänellä on edustaa omaa taustaorganisaatiotaan.  Elleivät yhteistyökumppaneiden omat organisaatiot ole määritelleet omia toimintalinjojaan ja tavoitteitaan yhteistyölle, on sen edustajan mahdotonta ottaa kantaa yhdessä muiden toimijoiden kanssa sellaisiin päätöksiin jotka liittyvät yhteistyön toteutukseen. 

Monitoimijallisuuteen perustuvan yhteistyön sisältöjen johtaminen helpottuu silloin, kun kunnan sisällä tehdään selkeitä yhteistyösopimuksia eri toimijoiden välille. Tällaisissa sopimuksissa on hyvä määritellä toiminnan tavoitteet ja resurssit joita toimijoilla on käytettävissään. Monitoimijallinen yhteistyö ei voi enää perustua pelkästään eri toimijoiden ja heidän yksittäisten työntekijöiden omaan henkilökohtaiseen kiinnostukseen.  Suurissa kunnissa yhteistyösopimuksilla voidaan merkittävästi helpottaa yksittäisen työntekijän työskentelyä erilaisissa verkostoissa ja työryhmissä. Näin hänen ei tarvitse itse neuvotella yhteistyönpelisäännöistä jokaisen eri toimijan edustajan kanssa erikseen, vaan voi keskittyä itse toiminnan toteuttamiseen. 

Julkinen johtaminen liittyy oleellisesti poikkihallinnolliseen yhteistyöhön ja verkostojen johtamiseen. Julkisia palveluja tuottavan tai koordinoiman viraston oma organisatorinen rakenne vaikuttaa omalta osaltaan sen toimintatapaan erilaisilla yhteistyön foorumeilla. Monitoimijallisen yhteistyön kehittämisen näkökulmasta on tärkeää, että organisaatiorakennetta ja sen vaikutuksia monitoimijallisen työmuodon johtamiseen arvioidaan muun toiminnan arvioinnin yhteydessä.

Yhteinen tavoite kaikille toimijoille tulisi olla se, että hallinnolliset ja organisatoriset rakenteet eivät vaikeuta itse työn toteuttamista, vaan ne tukevat ja helpottavat sen tekemistä.