Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksesta käy ilmi , että mitä intensiivisemmin pojat harrastavat liikuntaa ja mitä korkeammalla tasolla he kilpailevat, sitä vähemmän he oireilevat psyykkisesti nuorina aikuisina. Tutkimus perustuu uusimpaan Reserviläisten toimintakyky –tutkimusaineistoon ja siihen osallistui 680 20–35-vuotiasta miestä.
Ohjattua liikuntaa harrastaneet voivat siis nuorena aikuisena psyykkisesti paremmin. Tämä on seurausta siitä, että liikuntaharrastus vahvistaa osallisuutta ja ryhmään kuulumisen tunnetta, luo kaverisuhteita sekä harjoittaa sosiaalisia taitoja.
Tutkimuksesta selvisi kuitenkin myös se huolestuttava tulos, että lapsena kilpaurheilua harrastaneet pojat käyttivät muita yleisemmin runsaasti alkoholia ja nuuskasivat oli nuorina aikuisina. Tämä osoittaa, että urheiluvalmentajilla ja -seuroilla on tärkeä tehtävä nuorten terveys- ja päihdekasvatuksessa. Tutkijat kehottavatkin urheiluseuroja ’brändäämään’ omaa päihteettömyyttään. Brändäyksessä voitaisiin käyttää menestyviä roolimalliurheilijoita, koska esikuvat ovat luonnollisesti junioriurheilijoille tärkeitä.
Kaija Appelqvist-Schmidlechner ym. 2017. Lapsuusajan kilpaurheilu suojaa psyykkiseltä oireilulta aikuisiällä. Tutkimuksesta tiiviisti 39/2017. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
