Työn keskeisimpiä keinoja ovat valistus, kohtaava työ ja säätely (esimerkiksi saatavuuden, tarjonnan ja hinnan osalta). Ehkäisevää päihdetyötä ohjaa Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) ja sivuaa moni muukin laki, nuorten parissa toimiessa muun muassa nuorisolaki (1285/2016) keskittyy parantamaan nuorten kasvu- ja elinoloja, missä ehkäisevä päihdetyö on merkittävässä roolissa.
Yleinen ehkäisy ja riskiehkäisy
Ehkäisevää päihdetyötä tehdään sekä yleisellä että riskiehkäisyn tasolla. Yleisellä tasolla tehtävä työ keskittyy päihteistä ja niistä aiheutuvista haitoista tiedottamiseen ja tämä työ on suunnattu esimerkiksi koko ikäluokalle sillä ajatuksella, että kyseinen tieto on olennaista ehkäisevän päihdetyön tavoitteiden saavuttamisessa. Riskiehkäisyn tasolla kohdataan ryhmiä, joilla on jokin tiedostettu riski päihteistä tai rahapalaamisesta koettujen haittojen syntymiseen. Tällä tasolla työ on yleistä ehkäisyä tarkemmin kohdennettua. Kun tehdään ehkäisevää päihdetyötä nuorten, tässä yhteydessä alle 29-vuotiaiden, kanssa yleisen ja riskiehkäisyn rinnalle nousee kolmas taso, sosiaalinen vahvistaminen.
Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön tasot ja toimintamuodot
Sosiaalinen vahvistaminen
Sosiaalinen vahvistaminen ehkäisevässä päihdetyössä tarkoittaa nuoren sosiaalisten taitojen, itsetunnon sekä nuoren oman arvomaailman tukemista niin, että nuorella olisi taidot, joiden avulla rakentuu terveyttä edistävä tapa elää ja suhtautua asioihin. Lähtökohtana on se, että vahvistamalla nuoren elämässä olevia suojaavia ja hyvinvointia edistäviä tekijöitä, suojataan nuorta myös päihteidenkäytön ja rahapelaamisen haitoilta. Sosiaalisen vahvistamisen vaiheessa ehkäisevää päihdetyötä voidaan tehdä puhumatta suoraan päihteistä tai rahapelaamisesta, vaikka ammattilaisella valmius siihen on kuitenkin oltava.
Kasvatuksellisuus ja kokonaisvaltainen kohtaaminen
Verrattuna aikuisväestölle suunnattuun ehkäisevään päihdetyöhön, korostuu nuorten parissa tehtävässä työssä kasvatuksellisuus ja kokonaisvaltainen kohtaaminen. Siinä missä aikuisväestölle esimerkiksi suunnataan kampanjoita ja tehdään paljon yksilötyötä päihteiden käytön ehkäisyn parissa esimerkiksi terveydenhuollon toimesta, on nuorten kanssa käytettävien ehkäisevän päihdetyön keinojen kirjo hyvin suuri. Nuoria tavoitetaan laajalti eri ympäristöissä, muun muassa oppilaitoksissa, nuorisotyössä, harrastuksissa ja seurakunnissa ja heidät kohdataan monesti ryhminä. Menetelmiä on hyvin erilaisia: pelejä, elämyksellisyyttä, kampanjoita, kilpailuita, draamaa, vertaisvalistusta. Suuressa osassa nuorten parissa käytetyistä menetelmissä korostuu osallisuus, vuorovaikutus ja dialogisuus. Olennaisinta ei ole vain tarjota nuorille tietoa päihteistä tai rahapelaamisesta ja niihin liittyvistä haitoista, vaan saada heidät ajattelemaan ja oivaltamaan asioita itse.
Nuoret ja nuoret aikuiset
Nuorisoalan ehkäisevässä päihdetyössä yksi osatekijä on myös ikä. Kun kohdataan alle 18-vuotiaita nuoria asettaa jo laki omat rajoituksensa päihteidenkäytölle: alkoholi- ja tupakkatuotteiden käyttäminen tai rahapelaaminen eivät ole sallittuja. Tämä osaltaan ohjaa myös tapaa, jolla ehkäisevää päihdetyötä tehdään. Nuorisoalan ehkäisevä päihdetyö ei kuitenkaan rajoitu vain alle 18-vuotiaisiin, vaan nuorisolain (1285/2016) mukaisesti se koskee kaikkia alle 29-vuotiaita. Täysi-ikäisistä nuorista puhutaan nuorina aikuisina ja heille suunnatussa ehkäisevässä päihdetyössä on omat piirteensä, joihin voi tutustua muun muassa Vain yhdelle -julkaisussa. Nuorten aikuisten ajatuksiin päihteistä ja ehkäisevästä päihdetyöstä voit tutustua helmikuussa 2017 Taloustutkimuksella teetetyn tutkimuksen koosteesta. Tuotimme myös kehittämistiimin kanssa ammattilaisille materiaalia nuorten aikuisten kohtaamista helpottamaan.
Ehkäisevän päihdetyön toimijakenttä ja laatu
Ehkäisevä päihdetyö on työtä, jonka toimijajoukko on hyvin laaja ja voidaankin sanoa ehkäisevän päihdetyön kuuluvan kaikille. On selvää, että kaikki eivät voi olla ehkäisevän päihdetyön asiantuntijoita, mutta hyvinvoinnin edistäminen ja tukeminen on osa-alue, johon kaikilla kohtaavaa työtä tekevillä on annettavaa. Ehkäisevän päihdetyön kysymykset ovat olennaisia kaikissa ihmisen elämänvaiheissa ja eri aloilla.
Nuorille suunnatussa päihdekasvatuksessa on tärkeää keskittyä laatuun, sillä huonosti toteutettu ehkäisevä päihdetyö saattaa kääntyä itseään vastaan. Laadun varmistuksessa hyvänä apuna on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ehkäisevän päihdetyön laatutähti, joka pohtii laadun toteutumista kahdeksan eri tehtävän kautta.
Lisää tietoa nuorisoalan ehkäisevästä päihdetyöstä?
Jos haluat lisätietoa nuorisoalan ehkäisevästä päihdetyöstä, tutustu esimerkiksi Preventiimin tuottamaan Nuorisoalan ehkäisevä päihdetyö – Hyppää kyytiin! (2018, 3. uudistettu painos) -julkaisuun sekä Etsi tietoa –osioon näillä sivuilla. Ehkäisevään päihdetyöhön liittyviä sisältöjä löydät esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta ja eri kohderyhmille tarjottavasta toiminnasta mm. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n sivuilta sekä nuorisoalan osaamiskeskus Vahvistamon sivuilta.
